Kirjoittaja

Reeta Karoliina

kirjani.reeta(at)gmail.com

There's more to life than books, you know, but not much more, not much more (The Smiths)

Neanderthal among us?

 

Of course it was impossible - a small child killing a lively dog. But officially the dog's death remained a mystery; the vet said it had been strangled.

 

Here we go, my first Nobel-book after I started my challenge. And I loved it!

I started with Doris Lessing who got her prize 2007. I didn't know anything about her or this book because I like it that way. I always try to read first the book, make my own judgements and only afterwards head to internet or library and read more about the author.

"The Fifth Child" was a very contradictory book. It's really easy to read and it's not even very long but somehow it's so powerful that in a way you just want to finish it so that you can get rid of the book! You have to read more and more but you are not sure if you want to read it because story is so good or because the story is so horrible. Most of all this is a very strong book, it leaves a very strong feeling that stays in your bones for a long time.

Harriet and David Lovatt are young and quite naive couple who, most of all, want to have a big house and a big family. They buy a house they can't afford and start to make babies. Their plan is to have at least eight children even when grandparents around them try to talk them to their senses. Children grow and the house is full of life until the fifth child comes.

Somehow "The Fifth Child" reminded me of Ira Levin's "Rosemary's Baby" or Lionel Shriver's "We need to talk about Kevin". You can't be sure are you reading a horror book or a book about disorder. Is this child a devil, a troll or a neanderthal like his mother thinks or is the mother herself just sick and delusional? What would you do in her position? How would you react to a violent and disgusting child? Would you love this one child so much that you would let him destroy the whole family? And how to go on when you have lost everything you ever wanted?

I know I'm going to read more Lessing. Maybe not right away, first I have to digest this one, but soner or later I want to know what kind of other books has she written. If you want to recommend one of her books I'm really happy to hear!

Jenni  kirjoitti 15.07.2009 - 13:15
Sorry, vastaan suomeksi, vaikka kirjoitit englanniksi. Toivottavasti ei haittaa.

Hieno yhteenveto Viidennestä lapsesta! Juuri tuollainen se oli, kauhea ja kiehtova ja hyvä ja paha yhtäaikaisesti. Minullekin se oli ensimmäinen Lessing, enkä voinut lopettaa sen lukemista, vaikka kirja inhottikin minua. Muistan, että istuin rautatieasemalla ja luin ja luin ja toivoin, ettei juna tulekaan... No, se siitä, mutta vaikuttava ja todella ajattelemaan pistävä teos siis.

Itse taisin lukea seuraavaksi Elonjääneen muistelmat, scifihtävän maailmanloppukuvauksen. Monta muutakin Lessingiä olen sittemmin lukenut. Lukupiirissämme käsiteltiin juuri Parempien ihmisten lasta, kaikki pitivät siitä - ja se on taas jotain aivan erilaista Lessingiä kuin nuo aiemmin mainitut. Olet varmaan lukenutkin Lessing-juttuja blogistani, mutta ellet, niin käy katsomassa; eräässä keskustelussa Lessingin scifikirjoja, joihin en ole itse ollenkaan tutustunut, kehuttiin todella mullistaviksi.

Tuo Nobel-lukemisidea on muuten mahtava! Olen joskus itse ajatellut samaa (vaihtoehtoisesti Finlandia-ehdokkaiden lukemista), mutta en ole saanut aloitettua. Pitäisiköhän sittenkin?
Reeta Karoliina kirjoitti 15.07.2009 - 22:42
Saa toki kommentoida suomeksi! Ja olen juu jo käynyt blogissasi lukemassa Lessingistä ;-)

Luen seuraavaksi varmaan sen kissoista kertovan kirjan tai sitten vaikka tuon "Eloonjääneen muistelmat". Se on ainakin hyvä nimi kirjalle!
Jenni  kirjoitti 16.07.2009 - 07:43
Ainakin tässä vaiheessa Lessingin omaelämäkertaa, jota siis parhaillani luen, Lessing viittaa itse usein Parempien ihmisten lapseen ja muihin Väkivallan lapset -sarjan teoksiin; ehkä ne ovat hänelle itselleen tärkeitä? Tai sitten hän ei ollut vielä päässyt muiden kirjojen kohdalle elämäkerrassa. Elonjääneen muistelmiinkin (tosiaan hieno nimi!) on viitattu, mutta en kerro enempää, saat itse tutustua kirjaan, jos haluat. :)
reeta karoliina kirjoitti 16.07.2009 - 11:31
Voi viedä vähän aikaa, että ehdin tutustua Lessingin tuotantoon laajemmin, niin paljon hän on kirjoittanut. Huomasin juuri, että tuohon "Viides lapsi"-kirjaankin on jatko-osa, jota tosin ei ole suomennettu. Uskaltaisikohan senkin joskus lukea?
Jenni  kirjoitti 16.07.2009 - 13:14
Lessingin tuotanto on innostavan ja masentavan laaja... En tiennytkään, että Viidennelle lapselle on jatko-osa. Saakohan sen Suomessa edes kirjastosta? Voi kyllä olla aika ahdistava, veikkaisin.
reeta karoliina kirjoitti 16.07.2009 - 14:26
Kyllä toi jatko-osa näyttää Suomessakin kirjastosta löytyvän. (Joo, on vähän tylsä päivä töissä, ehdin etsiä ;-)

"Ben in the World" on nimi.
Kirsi-Maria kirjoitti 16.07.2009 - 14:26
Minulla on Väkivallan lapset -sarjasta luettuna vasta kaksi osaa. Tekisi mieli lukea niitä nopeamminkin, mutta säästelen vähän, sillä pidän Lessingistä aika paljon. Nyt lainasin sen kissakirjan kirjastosta, joten se on seuraavana vuorossa, sitten varmaan takaisin Väkivallan lapsiin. Scifimmästä Lessingistä olen vain kuullut, en itse vielä lukenut mitään siitä suunnasta.
Jenni  kirjoitti 16.07.2009 - 14:38
Suurkiitokset! Pistän kirjan nimen heti ylös. En nyt ota sitä vielä lukulistalle, mutta pidän ehdottomasti mielessä.

Töissä täällä muutkin blogittaa ja surffailee...
Reeta karoliina kirjoitti 16.07.2009 - 17:08
Lessing taitaakin olla nyt aika suosittu ainakin kirja-bloggaajien keskuudessa :-)

Ennen tuota kissakirjaa ei Lessingiä muuten suomennettu yli kymmeneen vuoteen. Mahtaakohan tuo Nobel-palkinto vaikuttaa niin, että vanhojakin kirjoja aletaan suomentaa enemmän?
Jenni  kirjoitti 17.07.2009 - 09:31
Lessingillä on niin laaja tuotanto, että siitä riittää joka lukijalle ja bloggaajalle. :)

Kun Lessing sai Nobelin, ei hänen kirjojaan ollut saatavina suomenkielisinä oikeastaan kuin antikoissa; seurasin tilannetta ja kirjojen hinnat kummallisesti moninkertaistuivat yön aikana, nyt ne ovat taas hieman laskeneet... Aika pian kirjoista sitten alkoi tulla uusia painoksia/suomennoksia, mutta suuri osa Lessingin tuotannosta lienee vieläkin saatavana vain vanhoina käännöksinä, joita voi satunnaisesti löytää divareista ja kirjastoista, tai sitten englanniksi. Harmi, sillä en itse pidä lukemisesta muuta kuin suomeksi eli äidinkielelläni.
reeta karoliina kirjoitti 17.07.2009 - 15:27
Minäkin nautin eniten suomenkielellä lukemisesta, mutta olosuhteiden pakosta olen alkanut lukea aika paljon myös englanniksi. Ja vähän norjaksikin. Sillä lailla löytyy ainakin paljon lisää enemmän luettavaa, mutta onko se nyt sitten hyvä, kun ei niitä suomenkielisiäkään ikinä ehdi kaikkia lukea...
Nimesi
Sähköpostiosoitteesi (ei näytetä yleisesti)
Kotisivusi osoite
Muista tietoni selaimen evästeessä seuraavia kommentointeja varten
Seuraa tähän kirjoitukseen tulevia kommentteja (mikä tämä on?)
Kommentti
Voit käyttää kommenteissasi seuraavia HTML-elementtejä: a, b, i, u, code