Afrikkalainen teepöytä

Afrikkalaisessa teepöydässä nautimme ennen kaikkea rooibos-teetä. Tiedän, että oikeat teepuritanistit eivät hyväksy erilaisia yrittiteelaatuja teeksi lainkaan ja tottahan se onkin, että rooibos-teessä ei ole tippaakaan teetä! Mutta täällä meidän kirjallisessa teehuoneessamme nautimme kovasti myös muista teen tyyppisistä juomista ja hörpimme siksi mielellämme myös rooibosta.
Etelä-Afrikasta kotoisin oleva Rooibos-pensas kuuluu hernekasvien sukuun. Sen lehdet käsitellään hyvin samaan tapaan kuin teepensaankin lehdet ja käsitellyistä lehdistä haudutetaan punaista kuumaa juomaa samalla lailla kuin teestä. Tänään teehuoneessamme on tarjolla kupillinen Cafetorian omenalla maustettua luomu rooibos-teetä.
Teepöydässämme luetaan tietenkin erityisesti Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe-kirjoja. "Naisten etsivätoimisto nro. 1" kertoo botswanalaisesta yksityisetsivästä, afrikkalaisesta vastineesta neiti Marplelle ja kirjassa litkitään rooibos-teetä suunnilleen joka toisella sivulla. Kirja sopii siis pöytäämme kuin nakutettu.
Kirjoitin aikoinaan graduni siitä kuinka afrikkalaisia uskontoja on käsitelty uskontotieteessä. Yhden seminaarityöni kirjoitin myös afrikkalaisesta filosofiasta. Noihin aikoihin luin läjäpäin kiinnostavaa Afrikkaa käsittelevää kirjallisuutta. Ainakin Emmanuel Chukwudi Ezen toimittama "African philosophy: An anthology" jäi mieleen erittäin kiinnostavana teoksena, jossa annetaan hyvä yleiskuva afrikkalaisesta filosofiasta ja sen ominaislaadusta. Mielelläni pinoaisin teepöytääni koko graduni lähdeluettelon ja miksen sitä graduakin, jonnekin sinne joukkoon.
Lauri Otonkosken toimittama "Ilon ja kivun kääntöpiiri - Afrikkalaisia novelleja Sharasta etelään" ansaitsee sekin ehdottomasti paikkansa teepöydässäni. Tämä antologia on täynnä juuri sopivan pituisia novelleja, sellaisia jotka ehtii helposti lukaista teekupposta siemaillessaan.
Muita teemaan sopivia kirjoja voisivat olla vaikkapa Elina Hirvosen kirjat "Kauimpana kuolemasta" sekä "Afrikasta. Muistiinpanoja vuosilta 2007-2009", Ken Saro-Wiwan "Vankilapäiväkirja", nobelisti J.M.Coetzeen Etelä-Afrikkaan sijoittuvat kirjat, Chimamanda Ngozi Adichien "Puolikas keltaista aurinkoa" sekä Olli Löytyn "Valkoinen pimeys: Afrikka kolonialistisessa kirjallisuudessa".
Eli ei muuta kuin vesi kiehumaan ja istuudutaan alas. Afrikka odottaa!


http://www.bod.fi/index.php?id=1257&objk_id=507936
Viestejä Afrikasta kertoo ajasta, josta ei kovin paljon löydy kirjallisuutta Suomesta (Pohjois-Rhodesian alueella ei siloin ollut muita pohjoismaalaisia). Kirja pohjautuu kirjeisiin, artikkeleihin, kuviin ja muistikuviin. Referaatit:
”Afrikalla on paikka monen suomalaisen sydämessä. Anita ja Osmo Vartiaisen kirjeet ja valokuvat 50-luvun eteläisestä Afrikasta kuvaavat lämminhenkisesti mennyttä maailmaa, joka tänä päivänä on hyvin toisenlainen. Näiden kirjeiden ja kuvien tarjoaminen lukijoille on kulttuuriteko."
- Pekka Haavisto, kansanedustaja
”Kirja on mukaansatempaava matkakertomus ja loistava ajankuva 50- luvun ennakkoluulottomasta edelläkävijäpariskunnasta ja heidän elämästään Afrikassa usean vuoden ajan. Kerronnan juoheus saa aikaan vahvan mukanaolon tunnelman, siten, että lukija kykenee aistimaan Afrikan tuoksut, värit sekä valon. Loistavat kuvat vahvistavat todeksi sen, minkä teksti on jo kyennyt piirtämään lukijan mieleen. Ei ihme, että kirjoittajan äiti kuvaa oleskeluaan Afrikassa henkilökohtaisen kasvun ajaksi. Kirja on erinomainen esimerkki siitä, kuinka meidän itse kunkin tulisi dokumentoida vanhempiemme elämäntarinat valokuvien kera seuraaville sukupolville, jotta oppisimme paremmin tuntemaan myös itsemme.”
- Riitta Aaltonen, ohjausryhmän puheenjohtaja, Naisten Pankki