Ja se hymyilee

Juuri nyt pimeys ei pelota. Viimeiset päivät Oslossa on ollut ihanan aurinkoista ja kirpeää, täydellinen syyskeli! Viikonloppu on edessä eikä sitä tällä kertaa ole pakattu täyteen suunnitelmia. Päälimmäisenä tavoitteena on lukea paljon ja juoda paljon teetä. Jos sää jatkuu tällaisena pistän lapsen ulos riehumaan ja istun terassille lukemaan vilttiin kääriytyneenä. Voi olla, ettei toista mahdollisuutta tule ennen ensi kevättä.
Makuuhuoneen nurkassa nököttää iso pino kirjoja, joista pitää kirjoittaa blogiin. Yöpöydällä nököttää toinen pino niitä, jotka tulisi lukea seuraavaksi. Ja koko viikonloppu aikaa. Toisinaan osaan oikein hyvin samaistua tähän Eeva Kilven runoon:
Yhtäkkiä näen ikkunassa peilikuvani:
jalat pöydällä, kädessä kirja,
mukavannäköinen asento.
Ja se hymyilee.
Minä vilpittömästä kadehdin sitä.


Täälläkin on ollut niin kirkkaita ja kauniita päiviä, että olen ihmetellyt, mikä minua siinä syksyssä kauhistuttaa. No ei mikään, syksy saisi olla vaikka aina, mutta talvi... No, onneksi ei olla vielä siellä, kun voi vielä lukea terassilla.<3
Hyvää viikonloppua!:)
http://ankinkirjablogi.blogspot.com/2011/10/tunnustus.html
Kiitos Anki! :-)