Lukukoira Börje
Tiedättekö te mikä on lukukoira? READ eli Reading Education Assistance Dog auttaa lukemaan opettelevia tai lukihäiriöisiä lapsia (ja toisinaan aikuisiakin) lukemaan. Lukukoira on koulutettu ja ammattilainen siinä missä muutkin avustajakoirat. Se kuuntelee tarkasti ja arvostelematta, kun sille luetaan. Se ei kritisoi eikä korjaa lukijan virheitä, vaan on luotettava ja läsnäoleva kuulija kaikentasoisille lukijoille.
Suomessa ainakin Sellon kirjastosta löytyy oma lukukoira, nimeltään Börje. Aivan syötävän suloinen Börje vierailee toisinaan myös Entressen kirjastossa. Lisätietoja sekä Börjen aikataulut löytyvät Börjen omasta blogista täältä.
Börjen sivuilta on myös seuraava lainaus, jossa Börjen omistaja ja kouluttaja kertoo lisää ajatuksista lukukoiruuden takana:
"Idean ydin on siinä, että Börjelle kelpaa millainen lukeminen vain. Vaikka olisi ässävika, ärräsorahdus, änkytys, sana- ja tavusekoilua, hidasta tai liian nopeaa, kaikki on positiivista lukemista. Kyse on luottamuksesta Börjen ja lukijan välillä. Lukijan lukutaito, itsevarmuus ja esiintymistaitokin kasvaa hiljaa hiipien lukukoiran avulla."
Itse olen aivan häikäistynyt tällaisesta ihanasta ideasta!
(Heti teki mieleni varata oma aika Börjelle, vaikken lapsi olekaan ja ääneen lukeinenkin sujuu jo ihan mallikkaasti…)


Kirjastokoira on kyllä loistava idea; pääkaupunkiseudulla niitä on ainakin Vantaallakin. Kuule Reeta Karoliina, pahastutko jos varastan ideasi? Voisin joskus yrittää tehdä omaan blogiini kirjastokoirajutun niin, että pääsisin ihan tapaamaan koiraa. Siis joskus, en tosiaankaan aivan heti.
Maanalle tiedoksi, että meillä kissat pitävät ääneen lukemisesta. Kai siinä on jotain rauhoittavaa niidenkin mielestä. Olen joskus lukenut miehelleni kirjaa ääneen ja kaksi kissaammekin ovat tulleet viereen istumaan ja kuuntelemaan, se on tuntunut tosi sympaattiselta. Kyllä kai mikä tahansa eläin käy yleisöksi, mutta koirissa on se hyvä puoli, että ne yleensä pysyvät käskystä paikoillaan, toisin kuin vaikka kissat. :D
Jenni, joo, olisi tosi kiinnostavaa lukea lukukoiran haastattelu! :-D Tai siis…
Reeta, yritän siis saada koiran haastateltavaksi jossain vaiheessa. (Kysymys koiralle: kuulostaako lukeminen sinusta kissan kehräykseltä?) Ja unohdin sanoa, että onnea uudesta työpaikasta, loistava uutinen!
Oli pudota silmät päästä, kun selvisi, että koirulin kanssa voi ihan rauhassa käpötellä kirjastoon ilman paheksuvia mutinoita. Siellä sitten lainaillaan ja lasten ihastukseksi köpötellään kirjojen lomassa. Se on koirastakin mielenkiintoista, kirjasto kun on hajuja täynnä.
Kaiken huipuksi kirjastossa on ainakin viisi kirjastokoiraa, joiden virkatehtäviin kuuluu kuunteleminen. Lapset siis saavat lukea koiralle kirjoja. Eipä tule kritiikkiä, ei! Ihana tapa, ihana kotikutoinen ja ihmisen kokoinen ja ihmislähtöinen kirjasto, josta aion itse tehdä jutun, kun kirjasto kuuluu nykyisin vakiokohteisiin.
Valkoinen kirahvi, kirjasto ja koirat ovat kyllä ihana yhdistelmä! (Tosin joku allergikko voisi olla eri mieltä…)